Antautumisen pelko - sota itsessämme

Antautumisen pelko – sota itsessämme

Maapallolla käydään ja on käyty kautta ihmiskunnan historian sotia. Suomessa koettiin lyhyen ajan sisällä veljessota, talvisota ja jatkosota. Sodan kokenut sukupolvi kantaa sotamuistoja itsessään, sota jättää jokaisen sen kokeneeseen syvät jäljet. Sodan aiheuttamat pintahaavat tuntuvat vuosikymmenien kuluessa umpeutuneen, mutta sisään suljetut haavat vuotavat ja ilmaantuvat ulkoisina haavoina niin kauan, kunnes mielemme ja kehomme on puhdistunut niistä.

Miasma

Sodan seuraukset eivät ilmaannu ainoastaan sodan kokeneessa sukupolvessa vaan me kaikki kannamme kollektiivista sodan juurruttamaa syyllisyyttä ja pelkoa itsessämme. Puhutaan sodan aiheuttamasta miasmasta, jolla tarkoitetaan ajatusten ja ajatusmallien ja niihin liittyvien tunteiden siirtymistä sukupolvelta toiselle. Miasmaattinen perimä saa meidät pelkäämään mm. sitoutumista, jota heijastavat sopimukset, allekirjoitukset, valat, vihkimykset ym. Pelko syntyy pelosta, että emme kykenekään vastaamaan ja noudattamaan sitoumuksiamme. Sisäinen kiusaajamme, tuomarimme nostattaa silloin mieleemme vanhat kuvat rangaistuksista ja tuomioista, jotka seuraavat tottelemattomuutta.

Säännöt

Sodan aikana toimivat toisenlaiset lait kuin rauhan aikana. Sotilasvalan tehneen ihmisen on toteltava ”ylhäältä” tulevia käskyjä, käskettäessä hänen on tapettava veljensä tai muutoin hän tulee itse käskyn rikkojana tuomituksi, pahimmassa tapauksessa teloitetuksi. Sodan aikana omaa rauhaa ja riippumattomuutta uhkaava maa tai ihminen on vihollinen, sodassa kaksi vihollista, joilla molemmilla on oma totuutensa, kohtaa toisensa.

Rauhan aikana pätevät aivan toisenlaiset säännöt. Tappaminen on rikos, josta rangaistaan, sodassa tappajasta tehdään sankari. Samanaikaisesti ihmisiä kuitenkin opetetaan yhteiskuntakelpoisiksi, yhteiskunta ikään kuin laatii säännöt joiden mukaan ihmisen on toimittava. Yhteiskunta ovat kaikki valtakoneistot, jotka pyrkivät hallitsemaan yksittäistä ihmistä. Valta pitää sisällään lakeja ja sääntöjä, jotka syötetään ihmisille totuuksina. Valtarakenteita edustavat mm. kirkko, uskonnot, rahamaailma, terveydenhuolto ym. Pelkäävä ihminen hakee turvaa itsensä ulkopuolelta ja uskoo jonkin ulkopuolisen voiman antavan hänelle turvan ja vastauksen kysymyksiinsä. Suomalaisilla on voimakas auktoriteettiusko, perimässämme kantamamme vieraan vallan pelko saa meidät hakemaan pelastusta ja turvaa itsemme ulkopuolelta.

Kun erilaisina aikakausina pätevät erilaiset säännöt ja kun ns. totuuskin muuttuu nopeasti muuttuvassa ajassa jatkuvasti, ei ole ihme että ihmiset ovat hämmentyneitä. Maailma, johon olemme kasvaneet ja tottuneet muuttuu valtavalla nopeudella ja ihmisiä kehotetaan antautumaan, jotta he pystyvät päästämään irti totutuista malleista ja laajentamaan tietoisuuttaan, löytämään itsessään korkeamman itsen, pysyvän osan itseämme. Sotaisaan historiaan ja omien oikeuksien puolustamiseen tottuneesta elämästä peilaten kuulostaa tämä haasteelliselta ja jopa ristiriitaiselta. Olemme niin tottuneita taistelemaan, pyrkimään ja saavuttamaan, että on vaikea kuvitella elämää ilman niitä.

Antautuminen

Antautuminen nostattaa pelkoa ja turvattomuutta. Niistä vapautuminen puolestaan saa elämän tuntumaan ensi jopa tyhjältä ja oudolta. Pelon rakenteet ovat niin kiinteä osa meitä itseämme, että niistä irrottautuminen saattaa tuntua siltä, että oma identiteetti hajoaa. Sisäämme on tallentuneena kaikki se turvattomuus, hätä, pelko ja syyllisyys, jonka sodat ovat meissä aiheuttaneet. Ne ohjaavat yhä edelleen alitajuisesti elämäämme. Uusi aika ja itseemme tallentunut menneisyys tuntuvat olevan niin suuressa ristiriidassa keskenään, että antautuminen on, jollei mahdotonta, niin ainakin erittäin haasteellista.

Itse olen törmännyt aina uudelleen ja uudelleen alitajuiseen vieraan, tuomitsevan vallan pelkooni. Pelkoni saattaa herätä yhdestä ainoasta sanasta, joka kyseenalaistaa kykyni tai tahtoni toimittaa tehtäviäni, joihin koen sitoutuneeni. Pelkoni itselleni tekemäni lupauksen rikkomisesta on niin suuri, että se syö minut kokonaan ja kaikki muu ympäriltäni katoaa. Minussa pelko ilmenee voimallisena ja täysin voimattomaksi tekevänä päänsärkynä ja oksentamisena, oksennan kirjaimellisesti pelkoani ulos. Ulos pimeydestä minut auttaa ensi vaiheessa syyllisen löytäminen! Tartun ajatukseen, että sitoumukseeni liittyvä henkilö tai henkilöt ovat esteenä tehtävieni toteutumiselle ja aiheuttavat torjunnallaan tai vetäytymisellään minulle ”ikuisen tuomion”. Koen vetäytymiseltä tai torjumiselta näyttävän käyttäytymisen epäluotettavuutena, jonka seurauksena jokin ulkopuolinen vahva voima pääsee rankaisemaan minua. Minulle se merkitsee kykenemättömyyttä toteuttaa tehtäviäni, jotka olen visioinut elämäntehtävikseni. Syyllisen löydettyäni oireeni antavat periksi ja näen jälleen kerran pudonneeni omaan ansaani. Oma alitajuinen pelon mallini näkee pelossaan toisten ihmisten käyttäytymisessä ja sanomisissa omia peikkojaan, jotka herättävät minussa olevan pelkääjän luolastaan. Olen ihmetellyt malliani ja sen voimaa minussa, kunnes ymmärsin kantavani itsessäni voimakasta kollektiivista syyllisyyttä, joka juontaa juurensa sodasta: sen aiheuttamista traumoista, pelosta, hädästä, turvattomuudesta, velvollisuuksista, sitoumuksista ja syyllisyydestä.

Vapautuminen

Vapautumisen mahdollisuus löytyy muuttuneessa todellisuudessa eli kosmisessa tietoisuudessamme. Kosmoksessa tapahtuneet muutokset heijastuvat sekä maapallossamme että ihmisissä tapahtuvina muutoksina. Maapallo ja ihmiset ovat erottaman osa toisiaan. Ihmisen toimet heijastuvat muutoksia maapallolla ja maapallon heijastamat energeettiset muutokset heijastuvat ihmisissä. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden (joista nyt meneillään oleva ja viisi viimeisintä ovat olleet erityisen voimallisia) aikana on maapallolla tapahtunut lukuisia muutoksia ja samalla on myös ihmisen tietoisuus muuttunut. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokaisella yksittäisellä ihmisellä on mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä, omaan kohtaloonsa – emme ole enää karmaamme sidottuja vaan voimme irrottautua siitä. Ennen kuin tämä ilmenee elämässä, joudumme ensin puhdistautumaan vanhoista kehoomme tallentuneista pelkoon sidotuista malleista. Maapallolla tämä näkyy vallan vaihdoksina, pysyväksi uskottujen rakenteiden hajoamisena, luonnon mullistuksina ja sotina; vanhan pelon ja hallitsemisen mallin täytyy rikkoutua ennen kuin rauhassa eläminen tulee mahdolliseksi. Yksittäiselle ihmiselle tämä tarkoittaa, että jokaisen on puhdistauduttava itseään hallitsevista pelkoon sidotuista alitajuisista ja ohjaavista ajatusmalleista. Uusi aika on tuonut lukuisia työvälineitä, joiden avulla ihminen voi itse parantaa itseään. Tämä ei aiemmin ollut mahdollista, ihminen on todellakin ollut riippuvainen opettajista ja itseään ”korkeammalla” olevista mestareista.

Uusi aika


Uusi aika antaa täten mahdollisuuden vapautua alitajuntaamme tallentuneista sotaa koskevista muistoista ja syyllisyydestä. Niistä puhdistautuessaan ihminen vapautuu sisäisestä ristiriidasta, joka vallitsee antautumisen ja oman elämän hallinnan välillä. Ajatus omasta hallinnasta on sinänsä kuvitelma, ajatusten muodostama harha; kukaan ihminen ei yksinään luo yhtään mitään. Todellisuudessa olemme valo-olentoja, joilla on fyysinen olemuspuoli, jonka kolmiulotteisessa ajan määrittämässä todellisuudessa kuvittelemme olevan todellinen itsemme. Puhdistustyö on tärkeää työtä ja jokainen ihminen on osa sitä. Jokainen ajatuksemme on osa yhteistä ajatuskenttää ja yhden ihmisen vapautuminen vaikuttaa koko kenttään. Vapautuminen muuttaa ajattelukentän värähtelytaajuutta – se muuttuu hienovaraisemmaksi vaikuttaen koko ihmiskunnan tietoisuuteen. Pelosta ja syyllisyydestä vapautuminen avaa portit Edeniin. Ihminen avautuu tiedostamaan itsensä tietoisena jumalallisena olentona, Jumalan kanssaluojana!


Omien kokemusteni ja oivallusteni jälkeen olen tehnyt päivittäistä puhdistustyötä itseni kanssa. Kun minä puhdistaudun minuun tallentuneista malleista, ilmenee vapautuminen myös lähipiirissäni. Koen, että voimallisella ja jatkuvalla puhdistustyöllä voin vaikuttaa koko maapallon tietoisuuteen; vapautuksen energia on niin valtava, että se vetää mukaansa toisia ihmisiä, mikä puolestaan heijastuu kaikkeen ympäristössämme.


Feminiininen energia


Viimeisen kymmenen vuoden aikana on vuosituhansia hallinnut maskuliininen energia joutunut väistymään feminiinisen energian tieltä. Maskuliinista energiaa on tarvittu rakentamiseen ja erilaisten välineiden kehittämiseen, jotka helpottavat ihmisen elämää. Feminiininen energia mahdollistaa näiden välineiden käytön ihmisen palvelijana. Feminiininen energia on sydämen kautta tapahtuvaa ajattelemista ja toimimista. Maapallolle on syntynyt ns. sydänenergia: yksi yhteinen sydän, josta jokainen ihminen on yksi osa.  Uusi feminiininen kosminen energia, Jumalan feminiininen aspekti, ns. viisauden, armon ja lempeyden kasvot – joita myös ÄitiSofiaksi kutsutaan – antaa jokaiselle ihmiselle mahdollisuuden antautua ja tuoda taivas maan päälle. Taivas ei ole meditatiivinen erillinen tila vaan tämän meditatiivisen, korkeamman tietoisuuden tuominen tähän elämään ja maailmaan; sydämet yhdistyvät.


Maskuliinista energiaa toki tarvitaan edelleen feminiinisen energian rinnalla; kun maskuliininen energia yhdistyy feminiiniseen energiaan vapaudumme musta-valkoisesta erillisyyden maailmasta, jossa näkeminen tapahtuu ainoastaan polariteettien kautta. Tämä on ykseyden saavuttamista, itsensä kokonaiseksi ja eheäksi tuntemista osana ihmiskuntaa ja suurta kosmista viisautta.


Usko


Antautuaksemme tarvitsemme uskoa, uskoa jota on koeteltu koko ihmiskunnan ajan. Rohkeus antautua syntyy kokemusten kautta. Kun oma ajattelu ja mieli puhdistuu rajoittavista pelon ja syyllisyyden ajatuksista, tulee mielestä yhä enemmän Jumalan astia. Puhtaassa mielessä on Jumalalle – jota voisi kutsua myös kosmiseksi ohjaavaksi älyksi –  ja omalle korkeammalle itsellemme tilaa ja silloin alkaa tapahtua ihmeitä: alamme vetää puoleemme hyviä asioita, asioita jotka aikaisemmin tuntuivat olevan kovan taistelun ja oman tahtotilan takana. Silloin ihmisen usko alkaa vahvistua, hän alkaa luottaa elämän kantavaan voimaan. Ihmisen vapaa tahto on silloin sopusoinnussa Jumalan tahdon kanssa – Edenin portit avautuvat!