Viulun soittaja kadulla

Osa II

Resonanssi

”Viulun soittaja kadulla” kirjan lukemisen jälkeen minunkin vatsaani hallinnut selviytymisen pelko antoi periksi.

Oivalsin, että emme saa vastauksia aina suoraan, mutta jokainen vastaus johdattaa meidät yhä syvemmälle omaan totuuteemme. Minä itse paransin ja paranin laulamalla, laulaminen on ollut minulle sielun hoitoa ja totuttujen rajojen murtamista, jotta olen vapautunut ilmaisemaan itsenäni kirjoittamalla, vokaalien tanssilla. Vaikka ensi alkuun olin kuullut ”Viulun soittaja katolla” kadulla sanan sijaan, ei sekään ollut virhe. Viesti aikaansai minussa avautumista, jonka seurauksena tietoisuuteni läpäisi ajatus, joka johdatti minut viulun soittajaan kadulla.

Tiedostan, että kaikki on jo olemassa ja että minun tehtäväni on kuvanveistäjän lailla hakata kiviaines minusta pois, niin että ytimeni paljastuu ja pääsee loistamaan. Kiviaines on mieltäni täyttävät rajoittavat ajatukset ja uskomukset – ne ovat kuin pilviverho auringon tiellä. Aurinko on sisimpäni, minua – jokaista meistä, jokaisena hetkenä ohjaava korkeampi tietoisuus. Kuvanveistäjän työssäni kyseenalaistan ja työstän mieleni kiviainesta, sinne rakentuneita rajoittavia ajatuksia ja uskomuksia, jolloin vapaudun kuulemaan itseäni. Kirkas mieli on korkeammassa tietoisuudessa lepäävä paratiisi, jossa mielen jatkuva liike ja epäily ovat tyyntyneet: elävän voiman energia täyttää ihmisen ja hän alkaa vetää itselleen oikeita ratkaisuja puoleensa: ratkaisun aihe alkaa myötävärähdellä eli resonoida ihmisessä.

Resonanssi

Resonanssi on kahden värähtelytaajuuden yhdistymistä. Klassinen esimerkki on kahden ääniraudan välinen resonanssi: yhtä äänirautaa näpäytetään ja se tuottaa äänen. Kun toinen äänirauta tuodaan sen lähelle, värisevästä ääniraudasta siirtyy energiaa toiseen äänirautaan, joka alkaa värähdellä samalla taajuudella. Sen sijaan, että ihminen hakisi ratkaisuja, hän voi antautua ja antaa ratkaisun löytää itsensä. Kun kahden voiman välinen resonanssi on tarpeeksi suuri, ne yhtyvät yhdeksi ja ratkaisut syntyvät kuin itsestään. Kun energia virtaa todella vapaasti, sivellin maalaa itse, kamera ottaa kuvia, sanat kirjoittavat ja tanssi tanssii. Luoja, aihe ja sen ilmaisemin yhdistyvät yhdeksi prosessiksi, jossa ei ole ajattelua tai arviointia. Tällaisessa tilassa ei ole päämäärää, koska silloin mieli estäisi lopputulosta ilmaantumasta parhaalla mahdollisella tavalla.

Prosessi ja päämäärä ovat samaa todellisuutta. Jokainen askel itsessään sisältää jo päämäärän. Kun askeleet ohjautuvat sydämestä käsin, on ohjaajana oma sielumme. Sielutietoisuus on sisältämme heijastuvaa sydämen viisautta ja tietoisuutta, jonka mieli käsittelee ymmärrettävään muotoon. Mieli ajattelee ja analysoi, sydän tiedostaa ja ymmärtää ajattelematta ja analysoimatta. Ymmärrys syntyy mielen ja sydämen resonanssista. Sydäntietoisuus luo harmoniaa, jossa mieli voi levätä ja toimia kanavana ratkaisuille.

Kaikki on jo olemassa. Ratkaisun aika on oikea, kun ratkaisu on löytänyt minut!